Energiaravintoaineet

Päivittäin saamme energian työhön, opiskeluun, harrastuksiin ja kotitöihin rasvoista, proteiineista ja hiilihydraateista. Siksi niitä kutsutaankin energiaravintoaineiksi.

Hiilihydraateista, jotka ovat ravitsemuksen perusta, elimistö saa nopeasti energiaa työhön ja liikuntaharrastuksiin. Reippaan liikuntasuorituksen jälkeen hiilihydraatit auttavat palautumaan. Hiilihydraattien suositus päivittäisestä kokonaisenergian saannista on 50–60 %, rasvojen osuus 25–35 %. Loput energian tarpeesta tulisi täyttää proteiineilla. Hiilihydraatit voidaan jakaa sen mukaan, miten ne imeytyvät ja antavat energiaa elimistössä. Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit kuten esim. suklaapatukka, nostavat verensokerin nopeasti korkealle, mutta laskevat sen myös on nopeasti. Hitaasti imeytyvät hiilihydraatit kuten ruisleipä nostavat verensokeria hitaasti ja antavat energiaa tasaisesti pitäen verensokerin pitkään sopivalla tasolla. Terveyden ja arjessa jaksamisen kannalta on suositeltavaa, että saat energiasi hitaasti imeytyvistä hiilihydraateista, kuten täysjyväviljatuotteista.

Ruokailuun saat monipuolisuutta ja väriä käyttämällä kasviksia. Kasviksista saamme vitamiineja ja kivennäisaineita lisäämällä niitä päivittäiseen ruokailuun ja välipaloihin. Kasvikset ylläpitävät terveyttä ja lisäävät vastustuskykyä. Kasviksia on hyvä nauttia raakana ja kypsytettynä. Kasvisten saantisuositus on n. 500g päivässä eli kuusi sinun omaa kourallistasi.

Saatko tarpeeksi kasviksia? Mieti miten voisit lisätä kasviksia ruokavalioosi? Kasvisten lisäämisessä pätevät samat asiat, kuin liikunnan lisäämisessäkin. Suunnittele etukäteen kauppalistaan kasvikset ja mitä kasvista lisäät millekin päivälle. Lautasmalli auttaa päivän kasvissaldon keräämisessä.